Ensimmäinen kartanovuosi

Heippa kaikki!

Tässä taas Moona ja Luna raportoimassa kuulumisia. Kokonainen vuosi on vierähtänyt siitä, kun saavuimme nykyiseen kartanoomme elämään kuninkaallista elämää. Tänä aikana olemme onnistuneesti koulineet meille alisteisista jäteistä mieleisiämme. Aluksi olimme vähän hämillämme, kun jätit eivät tuntuneet ymmärtävän meitä riittävän rivakasti, mutta nyttemmin olemme saaneet taottua niiden kovakalloisiin päihin mitä oikein milloinkin tarkoitamme. Kun Moona kuiskaa vienosti ”Ichhhhh” ja korostaa sanomaansa apposen avoimilla mukamas avuttoman pyytävillä safiirisilmillä, on selvää, että Moona haluaa muistuttaa jättejä ruoka-ajan saapumisesta. Ja kun Luna erittäin kovalla ja vaativalla äänellä loihee lausumaan ”Nau nau-u nau-uuuuu”, on silloin jättien aika välittömästi pudottaa sen hetkisen puuhansa vaatimat työkalut känsäisistä kouristansa ja keskittyä Lunan kanssa kiehnaamiseen – silloin nimittäin haetaan jakamatonta huomiota.

Rauhalliset ragdollit

Rasmuksella oli taas vuodenvaihteen tietämillä eläinlääkärikäynti. Tällä kertaa kollipojan takatassu oli ikävästi tulehtunut kynnen ympäriltä ja kovasti tuntui kipeää tekevän. Tulehduksen hoitamiseen määrättiin antibioottista tököttiä vähintäin kahdesti vuorokaudessa eikä Rasmusta pitäisi päästää kielineen tulehdusalueelle. Eli ns. kissojen kauhukauluri oli taas otettava käyttöön. Jäteistä isoin tomerasti tökkäsi kaulurin kollin kaulaan heti kotio päästyä. Osapuilleen viisi minuuttia sen jälkeen tulehdusalueelta oli revitty siteet ja kaikki tökötit oli nätisti nuoltu pois. Pitkäjalkaisen kissan ongelma on tämä; ei ole kapeakaulaiselle ja pitkäjalkaiselle kissalle sellaista kauluria tarjolla, joka estäisi Rasmusta. Ei vaikka koiran kaulurista sellaisen askarteli. Jäteillä oli Rasmuksen kanssa jo vuosia aiemmin ollut käytössä erityinen viritelmä nuolemisen estämiseksi, joten taas ryhtyivät innosta puhkuen tuumasta toimeen. Niksi-Pirkan yksinkertaisia vinkkejä halveksuen ryhmä jättejä rakensi sukkahousuviritelmän, joka puettaisiin kissalle housujen tavoin ja toinen tassu jäisi kokonaan sinne sisään kissan kielen ulottumattomiin. Paperilla hyvältä tuntunut idea liikahti eteenpäin ja tuntien ähräämisen jälkeen prototyyppi oli kokeilua vaille valmis. Mutta koska maatiaskissa Rasmus ei todellakaan anna laittaa päälleen mitään prototyyppejä, kliinisen testauksen säyseäksi mallinukeksi arvottiin vapaaehtoisten (vapaaehtoisuus arvioitiin puuhasteluun osoitetun kiinnostuksen avulla) valkopalleroiden joukosta Luna.

Prototyyppi toimi. Siis ragdollilla. Valitettavasti Rasmukselle asetettuna valokuvaajan liipasinsormi ei ollut tarpeeksi herkkä ehättääkseen mukaan tilanteeseen, koska Rasmus riisti määrätietoisella väkivallalla kyhäelmän yltään yhdellä rääkäisyllä. Käyttöön otettiin Suunnitelma C eli Rasmuksen rikkinäinen tassu vain sidottiin tukevasti kahdesti päivässä salvoittelun päätteeksi. Toivomuksena oli, että Rasmus jättää siteen rauhaan. Näin onneksi hieman yllättäen kävikin, kunnes tulehdus alkoi tauota, jolloin siteen odotetuksi elinajaksi jäi yleensä muutama tunti. Se kuitenkin riitti lääkinnällisten tököttien imeytymiseen ja tulehdus katosi viikossa. Kynsi ei kuitenkaan parantunut ja lähti kokonaan juuresta irti viikkoa myöhemmin. No tätä kirjoitettaessa uusi kynsi on onneksi jo kasvamassa eikä tapahtumasarjasta ole jäänyt (pysyviä) arpia kenellekään.

2020_10
Moona suorastaan hehkuu elämää!
2020_19
Saunakissa Luna nojailemassa vesikulhoon. Luna saunoo nykyisin jättien kanssa. Ylälauteille kipuaa lokoilemaan vaikka vähän kiukaasta kantautuvaa vesisähinää arasteleekin. Saunominen on rankkaa puuhaa kissallekin ja tauoilla on hyvä pitää viileä juoma lähellä. Ja jos saunassa on liian kuuma, aina voi tunkea itsensä saunan oven alle siten, että kuono on ulkopuolella ja peräpää saunassa; siinä sitten maittaa lämmitellä.

Tummuvia turkkeja, karttuvia kiloja, osa 2

Olemme, me Moona ja Luna, tulleet jossakin välissä ihan aikuisiksi kissoiksi. Olemme määrätietoisia, rauhallisia ja rohkeita ja osaamme myös arvostaa omaakin rauhaamme. Jättien käpälöintikään (jota silittämiseksi kutsuvat) ei aina ole juuri hetkeen sopivaa ja osaamme myös heille asian välittää – opastavan hellästi tietenkin. Tummuvat turkkimme saavat ihmettelyä ja ihasteluakin osakseen tavan takaa, mutta ruokahalumme rajoittamiseksi jätit ovat jo toimiin ryhtyneet. 250 hiiren massaa (viisi kiloa jättien ymmärtämällä pölinällä) on kumpaisellakin mittarissa ja jättien mielestä tämä alkaa olla jo riittävä. Pentuaikojen ruokahalut ovat myös kääntyneet täysin päinvastaisiksi aikuisuuteen tultaessa ja nykyisin selvästi hanakammin ruoan perässä kulkeva on Luna. Moona ei enää ahnehdi kaikkea mitä suuhun mahtuu ja Luna taas on sitä mieltä, että määrä korvaa laadun. Tätäkin kirjoitettaessa kuin vahvistaakseen asian todenperäisyyttä Luna on juurikin parhaillaan murtautumassa ruokakaappiin aarteiden perässä vaikka jättien kanssa lounaalla sai juuri aimo kipaleen raakaa haukea.

2020_35
Jeps. Täs me ny ollaa.

 

Vielä mahtuu, osa 2

Jättien yllätykseksi me siskokset Moona ja Luna kykenemme vielä aikuisinakin löytämään tarpeeksi sopua mahtuaksemme koisinaan yhtenä kasana lempilepopaikassamme eli takanvierustaisen raapimapuun korkeimmalla tasolla. Jätit ovat alkaneet hieman empiä ympäristön rakenteiden kestävyyttä, sillä kymmenen kiloa kissaa ei aina suostu kuitenkaan ihan paikallaan pysymään ja kisailun tiimellyksessä tanner tömisee ja raapimapuu saa kyytiä. Järeämpiäkään nyt ei taida ihan noin vaan mistään saadakaan ellei satu tuntemaan Korkeasaaren eläintarhan ilvestarhan hoitajaa. Jätit eivät tunne.

 

Siivouspäivän apujoukot

Silloin tällöin jätit intoutuvat hieman tavanomaista laajempaan siivoiluun. Näissä tilanteissa on aina hyvä olla täysillä mukana sekä auttamassa että neuvomassa. Tosin täytyy kyllä myöntää, että pidempikestoinen siivoushetki alkaa kyllä kovin käydä ragdollienkin kärsivällisille hermoille ja aika ajoin on hyvä hieman levähtää.

2020_08
Jättijätin oma virhe. Mitäs lähti hakemaan harjaa vasta sitten, kun oli irrottanut raapimapuun pehmusteet puhdistusta varten.
2020_07
90 minuuttia myöhemmin. Ei edelleenkään toivoakaan saattaa siivoustyötä loppuun.

 

Lisää lokoilua

Jättien vajavaisilla reflekseillä on hankalaa saada kelvollisia valokuvia jopa tavallista vauhtia (20m/s) liikkuvasta kissasta. Siksi me kaikki kartanon todelliset asukit suostumme ajoittain hieman rauhoittumaan ja annamme jäteille mahdollisuuden kuvata meitä sekä yhdessä …

… että erikseen.

 

Muut satunnaiset kuvatodisteet elämästä kartanossamme

Resized-20200214-090729
Suvi -niminen jätti normaalissa arkiasussaan ennen lukion kakkosluokan vanhojen tanssiksi kehuttua tapahtumaa.
2020_03
Helmikuussa ulkona? No mikä jottei!
2020_11
Etsi kuvasta kissa.
2020_34
Talviasuun pukeutunut ragdoll erottuu varusmies-jätin repusta ehkä juuri ja juuri tarpeeksi, ettei lähde vahingossa mukaan varuskuntaan.
2020_33
Rasmuksella on jo selvästi parempi yritys naamioitua. Mahtaako polttopuiden hakija ollenkaan aavistaa, että kuljetuskori ei ole tyhjä…
2020_22
Lunan yritys on jo todella vakuuttava.

 

Moona yrittää pysyä piilossa Rasmuksen tarkoilta silmiltä.

 

Jouluksi mainittu jättien juhlahetkikin oli ja meni. Meille tapahtuma antoi vain hieman ihmettelyn aihetta uusien esineiden tutkimisen muodossa. Jätit sen sijaan olivat aidosti hämillään siitä, että ragdollit eivät kaataneet joulukuusta kertaakaan. Maatiaskissat ovat kuulemma kukin vuorollaan kaataneet moisen vekottimen pitkällä, viime vuosituhannelle ulottuvalla perinteellä. Meitä eivät tuollaiset perinteet velvoita; me teemme itse omat perinteemme!

Yksi vastaus artikkeliiin “Ensimmäinen kartanovuosi

  1. Umppa-iskä täällä moron! Kun tälleen Tampereen ja Ylöjärven tuntumassa kerran majaillaan. (Kuulin, että tätä tervehdystä sopii käyttää myös valtameren toisella puolen.)

    Kylläpä olette tyttäret kauniita! Hienosti ovat värit kehittyneet! Ja kuulehan Moona, tässä kun Nelli-mamman kanssa saatiin nyt viimeiset yhteiset pikkupallerot, niin tähän popposeenpa syntyi sinulle aika samannäköinen sisko! Toivomme yhtä komeaa häntää kuin sinulla, vaikka se saattaakin olla mahdottomuus. Tämä sinun näköinen sisarus pääsee nyt kulkemaan Nellin jalanjäljissä eli hän jää tänne kotiin meidän vanhempien iloksi ja meidän neuvoillamme kasvattamaan seuraavia sukupolvia.

    Niin, tuli tässä mieleeni näistä perinnöllisyysasioista, että ihan kaikki kissat eivät hyppele minne vain… ja miten vain. Itse syytän tästä huiskean pitkää kroppaani ja sitäkin pidempää häntää. Nolo myöntää, mutta iskänne ei pääse hyppäämällä yläkertaan esteeksi laitetun portin yli, vaikka tuo Nelli siitä menee yli tuosta vaan. Et ehkä muista enää, Moona, mutta tipahdit pienen pienenä kiipeilypuustakin tämän tästä…

    Hienoa, että olette saaneet jätit koulutettua hyvin! Olette onnistuneet vanhempianne paremmin. Omiemme suhteen on vähän toivo mennyt… Kenties tämä tuoreimman sukupolven perheeseen jäävä tytär saa umpiluupäiset jätit uudelleenkoulutettua vähän parempaan malliin, ainakin Mimmi (Candy) osaa käyttää ääntään lahjakkaasti – hyvin samankaltaisesti kuin sinä, Luna! Hyvä, Luna!

    terveisin Unique Uma ja Amazing Nelli (isi ja äiti) ja lauma valkoisia pikkumuksuja (Carla, Carlo, Carlino, Carina ja Candy)

    P.S. Näin ja kuulin, kuinka naisjätti itki ja nauroi selontekonne äärellä. Kummallisia nuo jätit… Ja Rasmukselle terveisiä, hän vaikuttaa todella jäntevältä ja liikunnalliselta. Ihailtavaa päästä eroon jättien väkerryksistä noin vikkelästi! Toivottavasti käpälä pysyy nyt kuitenkin kunnossa! (Eläinlääkärit eivät osaa arvostaa kissojen omaa hoitolääketiedettä. Voi olla, että se käpälä nyt parani ihan riippumatta voiteista, pfft… onneksi nuolit pois.)

    Liked by 1 henkilö

Vastaa käyttäjälle Kaje Lumpiola Peruuta vastaus

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.